Siirry sisältöön
Tapahtumassa Kilpailut & palkinnot Veneelle uusi elämä

Veneelle uusi elämä

Vene 26 Båt -messuilla valitaan toistamiseen Veneelle uusi elämä – voittajat

Veneiden kierrätystä tuodaan esille venemessuilla ensimmäistä kertaa kisan muodossa. Veneiden materiaaleja voidaan uudelleen käyttää, mutta veneitä voi myös kunnostaa ja antaa niille uuden elämän.

Veneilytoimittajista koostuva raati valitsee voittajan, joka saa 1000 euron Oy Maritim Ab tarvikepaketin.

Messujen aikana on myös käynnissä yleisöäänestys, jonka voittaja saa 500 euron Esconet tarvikepaketin.

Yleisöäänestys on paikan päällä koko messujen ajan. Voittajat julkaistaan ja palkinnot jaetaan venemessujen toisena lauantaina 14.2.2026 Venemestarin Telakalla.

Vene 26 Båt -messut haluaa tuoda esille kunnostamista ja veneiden uutta elämää

Veneet valitaan syksyn aikana ja niiden kunnostusta seurataan venemessujen kanavissa. Valmiit tai lähes valmiit veneet esitellään Venemestarin Telakalla venemessuilla 6. – 15.2.2026 Helsingin Messukeskuksessa ja ne kisaavat keskenään palkinnoista.

Veneelle uusi elämä -kisaan voi ilmoittaa klassikon entisöintiprojektin, mutta myös esimerkiksi heittokalastukseen tai kisapeliksi tuunatun veneen. Tarkoituksena on tehdä vanhasta veneestä mahdollisimman hieno, ja paras palkitaan.

Kisaan ilmoittautuneista projektiveneistä valitaan messuille 2-3 venettä, joita voi myös viimeistellä messuilla. Voittajan valitsee arvovaltainen veneilytoimittajista koostuva raati. Messuilla on myös yleisöäänestys.

Arvostelukriteereissä otetaan huomioon veneen ulkonäkö, turvallisuus ja funktionaalisuus.

Raadin valinta  palkitaan Veneelle uusi elämä -tunnustuksella ja Oy Maritim Ab tarvikepaketin (arvo 1000 e). Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan Esconet tarvikepaketilla (arvo 500 e). Palkinnot jaetaan lauantaina 14.2.2026 venemessuilla.

Veneelle uusi elämä 2026 finalistit

Tammelasta kotoisin oleva Jarno Hakala osti hiukan vahingossa vanhan moottorin ja sen jälkeen löysi siihen sopivan veneen. Nyt hän on upean entisöidyn sporttiveneen omistaja. Jarnon veneilyharrastus on alkanut vanhempien kassa lapsuudessa moottoriveneilyllä ja nyt parinkymmenen vuoden tauon jälkeen se jatkuu oman perheen kanssa. Jarno on koulutukseltaan autopeltiseppä, joten taidot ovat kohdillaan. Ensin hän kunnosti muutama vuosi sitten pienen 60-luvun avoveneen ja nyt tämän alkuperäistä kunnioittavan sporttiveneen, joka sopii myös arkikäyttöön.

Jarno ei ole venemessujen vakikävijä, vaan on vieraillut venemessuilla ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten perheensä kanssa. Messuille hänet toi uudestaan alkanut veneilyharrastus.

Jarno osti veneen syyskuussa 2023 löydettyään makuunsa sopivan ja lähes täydellisen aihion omistamalleen 1971 Mercury 800 moottorille tori.fi:stä. Nimensä vene on saanut jo 1970-luvulla. Vene on nyt kunnostettu täysin. Perälauta ja penkit on uusittu, pohja vahvistettu, kromiosat kunnostettu ja tuulilasi tehty uudestaan. Kunnostuksen yhteydessä paljastui, että veneellä on myös kilpailuhistoriaa. Jarno on tehnyt kaiken sitä silmällä pitäen, että veneen voisi pudottaa vuoteen 1971 eikä se häpeäisi ollenkaan. Kyseessä on entisöinti muutamilla aikakauden mukaisilla parannuksilla ja sellaisena on tarkoitus vene myös tulevaisuudessa pitää.

”Pitkä matka on siitä tultu, kun hain veneen. Silloin sitä peitti sammal ja vene oli täynnä vedensekaista multaa. Jo viime kesänä pääsimme veneilemään Tepolla Kuivajärvellä ja Pyhäjärvellä – ja kivaahan se oli”, kertoo Jarno tunnelmista. ”On hieno päästä mukaan esittelemään suomalaista veneilyn historiaa ja näyttämään entisöityä venettä venemessuilla. Jospa se antaisi jollekin kipinän veneilyyn ja entisöimishommaan,  sillä aihioita kyllä riittää.”

Naantalista kotoisin oleva nykyään turkulainen 27-vuotias Henri Reivolahti löysi tutun kautta Somerolta Fiskarsin Turun Veneveistämön valmistaman Carita HT -veneen ja kunnosti sen perusteellisesti jopa alkuperäistä paremmaksi. Henri työskentelee laivojen parissa ja vapaa-aikana häntä kiinnostaa veneily – erityisesti kilpa- ja avomeripurjehdus. Henri on kiinnostunut entisöimisprojekteista ja löydettyään kyseisen veneen näki siinä mahdollisuuden. Nyt upea kunnostettu vene kerää ihailevia katseita satamissa ja vesillä. Henri on erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Helsingin venemessuilla Henri on käynyt isänsä kanssa perinteisesti vuosittain. Messuille on mukava tulla helmikuussa katsomaan upeita veneitä. 

”Näin kisan viime talvella ja silloin jo halu osallistua oli kova. Valitettavasti vene oli kuitenkin niin pahasti kesken, ettei sillä osallistumisessa olisi ollut mitään järkeä ja taisi mitatkin olla vähän sallittujen yli. Ajattelin kuitenkin tuolloin, että jos tämä kisa vielä toistamiseen järkätään, niin takuuvarmasti osallistun mukaan. Näitä veneitä ei myöskään Suomessa toista vastaavaa kunnostettua ole itselleni tullut vastaan ja muutoinkin nämä alkupään HT mallit taitavat olla aika harvinaisia, joten on hieno tuoda isommalle yleisölle näytille osa suomalaista ja turkulaista lasikuituvenevalmistuksen historiaa”, toteaa Henri.

Kunnostettu Carita HT on rakennettu Fiskarsin Turun Veneveistämöllä vuonna 1966. Vene löytyi lähes pelkkänä kuorena Somerolta vuonna 2022 ja oli viettänyt viimeiset 15-20 vuotta taivasalla säitten armoilla. Aluksi Henrin oli tarkoitus vain tehdä pientä kunnostusta ja vene olisi ollut parin viikonlopun päästä vesillä, mutta toisin kävi ja vesille päästiin vasta heinäkuussa 2025.

Perälauta osoittautui olevan pelkkää ”kukkamultaa”, joten sen remontointi aloitettiin. Siinä samalla syntyi idea muokata moottorikaivoa ja perän konstruktiota, joten perälaudasta tehtiin kerralla riittävän vahva isompaakin konetta varten. Inspiraationa tässä kohtaa toimi varsinkin Ruotsissa ja Norjassa suosittu Fjordling 17Ht. Alunperin vuonna -66 veneessä on ollut 25 hevosvoimainen Mercury, kesällä 2025 koeajot suoritettiin Evinrude E-tec 90hp moottorilla, mutta sillä ei päästy toivottuihin nopeuslukemiin. Kesäksi 2026 veneeseen on tulossa Mercuryn 115hp nelitahtikone.

Kun oli tarpeeksi paikattu reikiä ja tehty lasikuitutöitä, niin pitihän se vene sitten myös maalata. Maalaus suoritettiin talvella 2025 ja väreiksi valikoitui valkoinen ja punainen, alkuperäistä värimaailmaa mukaillen.

Vene on kunnostettu lähes uuden veroiseksi, kuitenkin kunnioittaen aitoa 60-luvun henkeä. Tätä varten Alkuperäinen rekisteritunnus löytyi kunnostaessa veneen kyljestä ja totta kai – sehän piti veneelle takaisin saada. Onneksi alkuperäinen rekisteritodistus löytyi Kansallisarkistosta ja sitä kautta saatiin vanhat alkuperäiset tunnukset takaisin. Lähes kaikki alkuperäiset helat, puuosat ja penkit pystyttiin vielä pelastamaan. Joitakin puuttuvia osia sai etsiä pitkään, esim. alkuperäisen mukaista valomastoa. Vesille uudistetulla veneellä päästiin heinäkuussa 2025. Joitain pieniä viimeistelytöitä on kuitenkin vielä jäljellä ja jossain kohtaa on myös tarkoitus päällystää alkuperäiset penkit uudestaan. Melkein puolitoista vuotta kestäneen projektin lopputuloksena syntyi Carita HT ”restomod”.

Tuusulassa kunnostetaan kahden kaveruksen voimin keltaista moottorivenettä, joka on nähnyt jo kulta-aikansa kauan sitten. 70-luvun lapset ovat tottuneet vastaamaan haasteisiin. Kun venemaalialalla työskentelevä Lauri löysi huomiota herättävän hienon ja edullisen keltaisen moottoriveneen nettiveneestä kaksi vuotta sitten matkallaan purjeveneelleen, kouluvuosien kaveria koneinsinööri Pasi piti vain hiukan suostutella, ja nyt on venettä kunnostettu ahkerasti ja pikkutarkasti pari vuotta. Purjehtimassa kaverukset ovat käyneet jo yli 10 vuotta yhteisellä purjeveneellä, mutta nyt kahtena viimeisimpänä kesänä he ovat päässeet myös veneilemään upealla keltaisella moottoriveneellään.

”Hankimme veneet huvin ja urheilun vuoksi – yhdellä veneellähän ei pärjää kukaan”, naurahtaa Lauri.  ”Veneen kunnostus on osoittautunut työlääksi ja hommia riittää paljon varsinkin, kun ei tyydytä keskinkertaisuuteen. Vanhassa koneessa on paljon esteettisesti kaunista ja hienoja mekaanisia asioita, jotka on haluttu kunnostaa. Olemme kunnostaneet ensimmäisen purjeveneen aikoinaan, mutta muuten meillä ei ole kokemusta tällaisesta projektista. Olemme kuitenkin tottuneet korjaamaan kaikenlaisia asioita ja olemme kiinnostuneet sellaisesta.”


Vene purettiin lähes kokonaan – ensin kaikki mikä lähti helposti, ja sen jälkeen se mikä ei. Kaikki osat on puhdistettu, tarkastettu ja viimeistelty sekä asennettu takaisin paikoilleen vanhaa arvostaen. Uudet osat on valittu harkiten: mahdollisuuksien mukaan valiten alkuperäisen kaltaiset tai kierrätetyt ratkaisut. Venettä on maalattu osittain uudelleen. Moottorina toimiva Volvo Penta -sisäperämoottori on purettu kokonaan, koneistettu ja kasattu uudelleen,  myös kansi on koneistettu. Veneen mittaristoa on päivitetty vanhaa kunnioittaen, ja sisustukseen rakennettu kierrätetystä puusta (vanhasta puutarhapöydästä) valmistettu tiikkilattia.

”Vene on lähes yhtä vanha kuin sen omistajat, ja haluamme osoittaa, että vanhakin vene voidaan kunnostaa toimivaksi, luotettavaksi ja kauniiksi kumppaniksi merelle. Vanhat veneet ovat usein rakenteeltaan erittäin kestäviä, eikä niitä saa helposti ”ajettua loppuun”, toteaa Lauri. ”Lisäksi vanhojen veneiden edullinen hankintahinta madaltaa kynnystä lähteä uuteen harrastukseen, joka muuten voi olla kallis. Näemme tässä mahdollisuuden tuoda esiin, kuinka veneilyn voi aloittaa myös kierrättämällä ja kunnostamalla vanhaa. Osallistuminen kisaan toisi lisäpotkua ja motivaatiota viedä kunnostusprojekti loppuun arvokkaalla tavalla.”

RO Buster 1980-luvulta

Uusi elämä heittokalastus- ja soutuveneenä

Olli Kattelus (46 v) on harrastanut kalastusta koko ikänsä. Ensimmäisen oman veneensä hän osti vuonna 2013. Tämä vene on Suvi 5700. Kattelus halusi tämän lisäksi pienemmän veneen, jolla pääsisi helposti kiertämään pikkujärviä. Veneen kunnostamisesta Katteluksella ei ollut mitään kokemusta, joten moni asia on tehty useampaan kertaan harjoitellen. Kalareissuille päästiin jo viime kesänä.

Vanha Ro Buster kokee nyt uuden elämän heittokalastus- ja soutuveneenä. Kattelus näki lähellä myynnissä olevan veneen ilmoituksen noin vuosi sitten ja lähti sitä katsomaan. Hinta oli sopiva ja 80 kiloa painava vene ihanteellinen tuleville kalastusreissuille. Runko mahdollisti erilaisten ratkaisujen tekemisen. Vene oli tullut edelliselle omistajalle todennäköisesti kiinteistökaupan yhteydessä ja huonokuntoinen vene oli edelleen mökkikäytössä.

Kattelus ajatteli ensin vaihtaa vain lahonneen perälevyn, mutta homma lähti lapasesta ja lopulta kaikki muu paitsi runko oli revitty irti. Veneeseen on rakennettu lattiat alukomposiitista, kunnostettu penkit ja luukut keskelle ja taakse, vedetty sähköt, asennettu keula- ja perämoottorit, akut ja sisä- ja keulavalot, uusittu kaiteet ja asennettu kaksi Garmin näyttöä, livescopen ja viistoanturit.

Vene on uudistunut täydellisesti ja työlään projektin jälkeen voi todeta, että homma kannatti. Venettä on kunnostettu tarkasti ja alumiiniprofiilista rakennettu vene on kestävä. Kunnostusprojekti oli Katteluksen ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen, vaikka plänejä uusista projekteista on jo mielessä.

Marino Mustang 1971, ”The Other Woman”

Rakkautta ensisilmäyksellä

Juha Parma (37 v) on harrastanut veneilyä neljä vuotta. Kipinä veneilyyn syttyi mökkiviikonloppuna Päijänteellä ja johti kahden Yamarin-veneen omistuksen jälkeen Marino Mustangin hankintaan. Parma näki vesillä uuden Mustangin ja tiesi heti, että sellaisen haluaa. Parma halusi erityisesti kunnostaa vanhasta Mustangista itselleen veneen. Vene löytyi fb-ryhmän kautta. Marino Mustang ja Parma pääsivät vesille viime kesänä.

”Näin uuden Mustangin kolmisen vuotta sitten vesillä ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kun mallin historia aukesi ja katselin videot veijareiden Atlantin ylitykseltä vuodelta 1972, oli selvää, että sellainen on saatava. Ja tietysti mitä lahompi, sen parempi.

Löysin sopivan raadon ja 600 € köyhempänä, mutta sitäkin onnellisempana kiikutin raadon hallille. Siitä alkoi kolme vuotta kestänyt, yhden talven pimeiden hiljaisten iltojen ratoksi suunniteltu kevyt projekti. Käyttökelpoista purkissa oli käytännössä lasikuitu, suurin osa gelcoateista, keulaknaapi ja majakka. Kaikki muu piti tehdä ja tietysti sillä periaatteella, että kaikki tehdään itse, verhoiluja, maalausta ja kuomua myöten.

Kolmen vuoden askartelun jälkeen sain sardiinipurkin viimein vesille loppukesästä 2024. Pari kompromissia tuli loppukiireessä tehtyä ja muutama visio jäi toteuttamatta. Kun kone oli sisäänajettu, kävin tekemässä venholle todellisen testin ja ylitin Suomenlahden Tallinnaan. Yhtä kaljalaatikkoa rikkaampana tuli todettua, että tällä purkilla pystyy mihin vain. Tulevan talven aikana on vielä tarkoitus tehdä ne tekemättä jääneet visiot ja viimeistelyt ja tehdä purkista vieläkin nätimpi”, kertoo Juha Parma.

Tornado 1964-65

Hyväntuulen pieni pikavene

Sami Raittola (53 v) päätti pelastaa 1970-luvun suositun pikaveneen Tornadon, kun hänelle sitä tarjottiin neljä vuotta sitten. Raittola oli jo ennen tätä kiinnostunut vanhoista lasikuituveneistä ja erityisesti Tornadoista, joita hänellä oli jo ennestään yksi Sweetie sixteen -veneen lisäksi. Raittola on perehtynyt Tornado-veneiden historiaan ja kerännyt myös mm näiden veneiden mainoksia. Raittola on kunnostamansa veneen toinen omistaja ja on päässyt jo vesille toissa kesänä veneellään.

Kunnostettu Tornado oli nostettu kuiville 1970-luvun alussa. Sitä oli käytetty ennen tätä huviveneenä ja kaikki siinä oli alkuperäisessä kunnossa. Raittola on entisöinyt venettä pitäen huolta siitä, että alkuperäinen tunnelma säilyy – siinä on jopa ensiasennusmoottori Mercury 20hv 65. Veneen sisäpohja on kunnostettu, mutta vielä pitää maalipintaa elvyttää.

”Tämä tornado on hyväntuulen pieni pikavene ja haluan nostaa vanhojen veneiden arvostusta. Miten vanhat veneet voivat olla harrastuskohteita kuten autot ja moottoripyörät. Tornado oli 1960-luvun menestyneimpiä kilpaveneitä. Perämoottorit olivat melko pieniä niin tämä kulki hienosti myös pienemmällä moottorilla. Vene kulki mainoksen mukaan 10hv koneella yli 20 solmua ja soveltui hyvin vesihiihtoon. Tornado oli myös Speden leffassa jettimoottorilla vuonna 1967. Tornado on taas ajankohtainen retrovene, kun sähkömoottorit yleistyvät. Ensi talvena vene täyttää 60 vuotta”, kertoo Sami Raittola.

Veneelle uusi elämä -kisa

>>ILMOITA VENEESI KISAAN


Hakukriteerit

Arvostelukriteerit

Raati